maanantai 9. marraskuuta 2009

Aapisesta tarkemmin kirjan tekijöiden näkökulmasta..

Tällainen kirje vahhemmille aapisesta löytyi sähköisesti..

Lapsenne on saanut Pikkumetsän aapisen ja siihen liittyvään harjoitusvihkon 1a:n. Tässä aapisessa on luettavaa niin lukemaan opetteleville kuin lukutaitoisille lapsille. Lapsenne saa myös lukutikun, josta kotiväel¬lekin sel¬viää, kuka on kukin Pikkumetsässä. Lukutikkua käytetään niin kirjanmerkkinä kuin lukemaan opettelun apuvälineenä. Aapisen takana on tasku, jossa asustavat aapisen pöytäteatteri-nuket. Niiden avulla lapset voivat leikkiä yhä uudestaan kuulemansa kertomukset ja lukemansa vuorokeskustelut.

Aapisen alussa (s. 2–8) on tutustumis-jakso, jonka aikana oppilaat tutustuvat toisiinsa, opettajaansa ja Pikkumetsän väkeen. Opettaja puolestaan tutustuu uusiin oppilaisiinsa. Ensimmäisessä kirjainjaksossa (s. 9–18) opitaan neljä helppoa kirjainta (a, i, u ja o) ja tutustutaan työtapoihin, aapisen rakenteeseen ja tehtäviin. Lukutaitoisille on tarjolla omia tehtäviä monisteina ja erilaisina tapoina työstää aapista.

Kirjainjaksossa on kutakin kirjainta kohti kaksi aukeamaa N-kirjaimesta eteenpäin. Kirjainjakso alkaa aloitussivulla, jossa esitellään jakson uudet kirjaimet laulun yhteydessä (esim. s. 9). Mopo on Hukka-Uunon erikoismopo, jossa on kaksi tankkia; toiseen pannaan polttoainetta (punainen) ja toiseen kirjaimia (keltainen). Pieni hiiri opettaa sinnikkäästi mopoa puhumaan ja lukemaan. Kyselkää lapselta, mitä hiiri mopolle opettaa.

Ensimmäisen kirjainaukeaman vasemmalla si¬vulla on aina koko sivun kuva, johon liittyy kertomus, jonka oppilaat kuulevat koulussa. Kyselkää kotona, mitä kuvassa tapahtuu ja mitä opittavalla kirjaimella al-kavia asioita kuvasta löytyy. Kuvasivun loru tutustuttaa uuteen opittavaan äänteeseen. Lapset oppivat lorun helposti myös ulkoa.

Kirjainaukeaman oikean sivun yläosassa on niin sanotut leikkilukemisen sanat, joissa on kaikki kirjaimet nähtävillä heti aapisen alusta lähtien. Sanat tunnistetaan pikkukuvien avulla, tutkitaan niiden rakennetta ja leikkiluetaan niitä. Lukutaitoiset voivat myös tikkukirjaimin kirjoittaa aapisen kuvaan sopivia lauseita, joissa he käyttävät leikkilukemisen sanoja. Lukemalla sivun alaosassa olevia tavu¬palkkeja lukemaan opettelevat harjoittelevat äänteiden yhdistämistä tavuiksi suomen kielen rakenteen mukaan. Lukutaitoiset taas keksivät tavuista sanoja.

Toiselta aukeamalta löytyy vuoro-keskustelu, sanalistat, hiirilauseet ja varisteksti. Tältä aukeamalta oppilas saa luettavaa ja kotitehtäviä sen mukaan, missä vaiheessa hänen lukutaitonsa on. Kaikkien ei siis ole tarkoitus harjoitella kaikkea. Esimerkiksi varistekstit on tarkoitettu aluksi vain sellaisille, jotka lukevat jo sujuvasti.

Harjoitusvihkon aloitusjaksossa (s. 1–5) kaikki harjoittavat tarkkojen havaintojen tekemistä ja käden hienomotorisia taitoja. Jatkossa jokaiseen kirjaimeen on yksi sivu (s. 5–8) tai aukeama (s. 9–24) tehtäviä, joissa harjoitellaan ison ja pienen kirjaimen piirtämistä. Omenatehtävät ovat lisätehtäviä lukutaitoisille, mutta aikuisen avulla myös lukemaan opettelevat voivat niistä suoriutua. Kirjainjakson päätteeksi on kertausaukeama (esim. s. 10–11). Harjoitusvihkon takaa Moposivuil¬ta (s. 54–77) löytyy lisätehtäviä kaikille ja Hiirisivuilta (s. 78–94) tehtäviä lukutaitoisille. Vii¬vastoja (s. 95–96) käytetään saneluharjoituksissa.

Mukavia hetkiä aapisen parissa
Päivi
___________________
opettaja

Ei kommentteja: